Eläkkeen määrä

Eläkkeesi kertyy työstä maksetusta palkasta eli bruttoansiostasi. Jos toimit yrittäjänä, työeläkkeesi kertyy palkan sijaan YEL-vakuutuksesi työtulosta.

Työntekijänä eläkkeesi alkaa kertyä 17-vuotiaasta alkaen ja yrittäjänä 18 vuoden iästä. Työansioistasi tai YEL-työtulostasi kertyy eläkettä 1,5 % vuodessa. 

Eläkkeesi kertyy vuosi kerrallaan aina ylimpään elkeikään saakka. Vuonna 1958-1961 syntyneillä ylin eläkeikä on 69 vuotta ja vuonna 1962 ja myöhemmin syntyneillä 70 vuotta. 

Tarkista oma eläkeikäsi laskurilla

Lykkäyskorotus voi kasvattaa eläkettäsi, jos et hae vanhuuseläkettä maksuun heti alimmassa eläkeiässäsi. Se korottaa eläkettäsi 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla myöhennät eläkkeesi alkamista alimman eläkeikäsi ylitse.

Jos lykkäät eläkkeelle jäämistäsi esimerkiksi yhdellä vuodella, saat eläkkeeseesi 4,8 %:n lykkäyskorotuksen (12 kk x 0,4 %). Lykkäyskorotus on pysyvä ja korottaa eläkettäsi koko loppuelämäsi ajan. 

Lykkäyskorotusta ei kuitenkaan kerry, jos saat samaan aikaan työttömyysetuutta, vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä.

Elinaikakerroin pienentää eläkettäsi siinä vaiheessa, kun eläkkeesi alkaa. 

Elinaikakerroin pienentää lopullisen eläkkeesi määrää sen mukaan, minä vuonna olet syntynyt. Jokaisella ikäluokalla on oma kertoimensa. Kerroin vahvistetaan, kun täytät 62 vuotta. Eläkkeeseesi sovelletaan oman ikäluokkasi mukaista elinaikakerrointa riippumatta siitä, missä iässä vanhuuseläkkeesi alkaa. 

Elinaikakertoimen tarkoituksena on saada eläkevarat riittämään kauemmin. Se pienentää alkavia eläkkeitä sitä enemmän, mitä pidemmäksi odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä kasvaa.

Voit kuitenkin myös itse vaikuttaa eläkkeesi määrään. Kun jatkat työskentelyä pidempään, voit kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta ja kasvattaa eläkettäsi.

Lisätietoja elinaikakertoimesta löydät Eläketurvakeskuksen sivuilla

Indeksien tarkoituksena on turvata eläkkeesi tason säilyminen palkka- ja hintatason muutoksia vastaan. Työeläkkeissä käytetään kahta indeksiä, työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa. 

Työeläkeindeksi suojaa jo maksussa olevaa eläkettäsi hintojen nousua vastaan. Eläkkeesi määrä tarkistetaan joka tammikuussa työeläkeindeksillä, jossa kuluttajahintojen muutos vaikuttaa 80 % ja ansiotason muutos 20 %.

Palkkakerroin varmistaa, että kertynyt eläkkeesi säilyttää arvonsa suhteessa yleiseen ansioiden kehitykseen. Työurasi aikaiset palkat ja työtulot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon siinä vaiheessa, kun jäät eläkkeelle. Palkkakertoimessa palkansaajien ansiotason muutos vaikuttaa 80 % ja kuluttajahintojen muutos 20 %

Lue lisää uutisestamme: Ennustetietoa vuodenvaihteen 2026-2027 indeksimuutoksista eläkkeisiin

Lue lisää indekseistä Työeläke.fi:stä

Sinulle on voinut kertyä eläkettä myös silloin, kun et ole töissä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sairaus- ja työttömyysjaksot sekä perhevapaat. Sosiaalietuuksien ajalta on kertynyt eläkettä vuodesta 2005 lähtien.

Palkattomien aikojen sosiaalietuudet kasvattavat eläkettäsi, kun sinulla on niiden lisäksi myös työstä saatuja ansioita yhteensä vähintään 21 514,19 euroa (v. 2026 tasossa). Eläkkeen karttumaprosentti on sama kuin työskentelyssä eli 1,5 % vuodessa. 

Tietyistä ansiosidonnaisista etuuksista kertyy eläkettä saman työansion tai vuositulon mukaan, josta kyseinen sosiaalietuuskin on laskettu. Kun sosiaalietuuden ajalta lasketaan eläkekettä, tästä tulosta (ansioperusteesta) huomioidaan eläkettä kerryttävänä tietty prosenttiosuus. Prosenttiosuus vaihtelee sen mukaan, mitä etuutta olet saanut. 

Eläkettä kertyy esimerkiksi seuraavista etuuksista:

• ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha (75%)
• vanhempainpäiväraha (121 %)
• sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha (62%)
• tartuntatautipäiväraha (65 %)
• liikenne-, tapaturma- ja sotilastapatumavakuutuksen päiväraha (65 %)

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta eläkettä kertyy korkeintaan alimpaan eläkeikään saakka. Muut etuudet kerryttävät eläkettä ylimpään eläkeikään saakka. 

Ansiosidonnaisista etuuksista ei kuitenkaan kerry eläkettä, jos saat samanaikaisesti kuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä, työuraeläkettä tai vanhuuseläkettä. Eläkettä ei kerry myöskään Kelan maksamasta yleistuesta, sillä se perustuu ansioiden sijaan tarveharkintaan.

Eläkettä kertyy myös työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan sekä Kelan kuntoutusrahan ajalta. Työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan ajalta kertyvän eläkkeen ansioperusteena on kuntoutuksen hakemisvuotta edeltäneiden 5 kalenterivuoden keskimääräinen ansiotasosi, josta huomioidaan 65 %.

Kelan kuntoutusrahan ajalta kertyvän eläkkeen ansioperusteena on yleensä verotuksessa vahvistettu ansiosi. Tästä perusteesta otetaan huomioon 55 %.

Lue lisää sosiaalietuuksien eläkekertymästä työeläke.fi:stä

Eläkettä kertyy myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta sekä tutkintoon johtavasta opiskelusta.

Jos hoidat alle 3-vuotiasta lasta kotona ja saat kotihoidon tukea, sinulle kertyy eläkettä ikään kuin saisit 896,42 euron kuukausipalkkaa (v. 2026). Eläkettä kertyy kotihoidon tuen ajalta vain silloin, kun sinulle ei kerry eläkettä ansiotyöstä.

Jos olet täyttänyt 18 vuotta, sinulle kertyy eläkettä myös korkeakoulu- tai ammattitutkinnosta. Eläkkeen perusteena on sama 896,42 euron (v. 2026) kuukausiansio kuin kotihoidon tuessa. Jos sinulla on useita tutkintoja, eläkettä kertyy enintään viiden vuoden ajalta. Tutkinnosta kertynyt eläke näkyy työeläkeotteellasi viimeistään valmistumista seuraavan vuoden keväällä.

Lue lisää tutkinnosta kertyvästä eläkkeestä työeläke.fi:stä

Jos työeläkkeesi määrä jää pieneksi, voit saada lisäksi Kelan maksamaa kansaneläkettä.

Vuonna 2026 kansaneläkkeen raja on 

• 1 624,63 euroa kuukaudessa (yksinasuva) tai
• 1 455,88 euroa kuukaudessa (parisuhteessa).

Kansaneläkkeen tulorajassa huomioidaan vain kertyneen työeläkkeen määrä, ei mahdollista lykkäyskorotusta.

Lisätietoja kansaneläkkeestä löydät Kelan sivulita